Suomen EU:n puheenjohtajuuskausi on suuri mahdollisuus, jos osaamme käyttää sen oikein

Suomella on edessään vaativa ja tärkeä tehtävä. Suomen EU:n puheenjohtajakausi alkaa 1.7.2019 ja jatkuu vuoden loppuun 31.12.2019 asti. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen uusi hallitus saa tehtävän heti hoitaakseen Romanian puheenjohtajakauden päättyessä. Näen tässä mahdollisuuden maallemme olla tuomassa vahvemmin esiin pohjoisen ulottuvuuden ja arktisen maan sanomaa erityispiirteitä koko EU:n tietoisuuteen, mutta taitekohdassa on riskinsä. Eduskuntavaalit ratkaisevat sen mitkä ovat isoimmat puolueet eli mitkä puolueet hallitusneuvotteluissa tulevat olemaan ja lopulta muodostavat hallituksen.

Eduskuntavaalien ajankohdan vuoksi riskinä on ongelmat puheenjohtajakauden aloituksessa, sillä jos hyvän vaalituloksen saa kaksi arvopohjiltaan hyvin erilaista puoluetta, niin hallitusneuvotteluista voi tulla vaikeita. On mahdollista, että hallitusneuvottelut venyvät jopa kesän yli, jos eripuraa on liikaa kompromisseja ei osata tehdä. Näin kävi naapurimaassamme Ruotsissa. Toivon todella, ettemme tähän tilanteeseen joudu ja hallitus muodostetaan viivyttelemättä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Meidän tulee saada oikeudenmukainen ja toimiva edustuksellinen demokratia eli sellainen hallitus, jolla on edellytykset toimia yhdessä seuraavat neljä vuotta. Tuleva puheenjohtajuuskausi vaatii myös uusilta ministereiltämme erityisen hyvää substanssiosaamista ja kansainvälisten suhteiden taitamista. Toivon, että saamme maamme uudelle hallitukselle ministerit parhaiten asiantuntevista kansanedustajista.

Valmistelimme viime syksyn ja talven aikana EU:n puheenjohtajuusohjelman pääministeri Juha Sipilän johdolla. Siitä ohjelmasta tulva hallitus poimii heille tärkeimmät asiat ja tavoitteet ja ohjelma julkistetaan ennen EU:n pj kauden alkua. Pääministeripuolueen kansanedustajana sain olla mukana valmistelussa ryhmämme toisena edustajana vaikuttamassa ohjelmaan. Olen tyytyväinen siihen, että saimme otettua kansalliset erityispiirteemme puheenjohtajaohjelmassa hyvin esiin, esimerkiksi maatalouden osalta pohjoinen sijainti ja ruoantuotannon toimintaedellytykset ovat otettu huomioon. Myös luonnonvarojen kestävä käyttö, kuten maa- ja metsätalouden potentiaali mm. hiilensidonnassa on huomioitu.

Seuraava askel on todella toimeenpanna ja tuoda näitä linjoja esiin neuvoston kokouksissa sekä edustaessa Suomea Euroopan parlamentissa ja komissiossa. Suomen kaudelle onkin tulossa monia erityispiirteitä, joista suurimpia lienee brexit. Vielä tänään emme tiedä mitä tuleman pitää, mutta heinäkuussa toivottavasti sopimus on saatu jo tehtyä ja eroprosessi on voinut alkaa. Myös maatalouspolitiikan uudistustyötä tehdään koko tulevan puheenjohtajakauden ajan. Meille suomalaisille on tärkeää pohjoisen sijaintimme ja lyhyen kasvukautemme vuoksi, että tulevat uudistukset EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa ottavat hyvin huomioon jäsenmaiden kansalliset tarpeet ja korostavat kansallista päätäntävaltaa maataloustukien jakamisessa eri tukipilareille.

EU:n puheenjohtajuuteen liittyy monia erilaisia palasia ja kaikki on pystyttävä pitämään koossa, niin lukuisten kokousten järjestäminen Suomessa kuin edellä mainittujen politiikkalinjausten eteenpäin vienti. Olemme yksi pienemmistä maista EU:ssa, mutta meillä on siellä kokoamme isompi rooli! Suomella on kansainvälisestikin johtajan asema monella eri osa-alueella, koulutuksesta, erikoissairaanhoidosta ja monen eri alan tutkimuksesta, aina teknologiaosaamiseen sekä korkeisiin ruoantuotantostandardeihin asti. Uskon, että monet muut jäsenmaat ovat valmiita kuuntelemaan yhä paremmin sitä, miten me Suomessa toimimme ja miten haluamme asioita kehittää myös EU-tasolla.

-Pertti